Digialustojen hyödyntäminen on vähäistä Suomessa
Aalto-yliopistontekniikan kandidaatti Klaus Castren, DI Aleksi Kortelainen ja tutkijatohtori Timo Seppälä analysoivat Suomen 51 Mittelstand-yritystä, jolla tarkoitetaan globaalisti 249–500 henkilöä työllistäviä suomalaisia teollisuuskonserneja. Heidän mukaansa näistä yrityksistä yksikään ei hyödynnä digitaalisia alustoja osana tarjoomaansa, ainakaan siten, että alustan ”pelisäännöt” olisi julkisesti saatavilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Digibarometri 2016 –selvityksessä.
Digitaalisen alustan voi mieltää perinteisen torin virtuaaliseksi versioksi. Alustoille on tyypillistä, että eri toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita eri jakelukanaviin. Monet maailman arvostetuimmista brändeistä liittyvät kuluttaja-alustoihin ja niiden käyttö onkin arkipäiväistynyt. Tunnettuja alustoja ovat esimerkiksi innovaatioalustat Google Play ja Applen Appstore jotka ovat sovelluskauppoja, sekä välitysalustat Uber ja Airbnb.
– Yritysten tulisi sisäistää ymmärrys digitaalisuudesta itselleen mitä nopeimmin. Yksi suurimmista puutteista on, että yrityksillä itsellään ei ole omia resursseja ja tuntumaa siihen kuinka digitaalisuus koskettaa koko yrityksen kilpailukenttää, Aalto-yliopiston ja ETLA:n tutkijatohtori Timo Seppälä sanoo.
Monet yrityksistä tarjoavat tuotteisiinsa kytkeytyviä ylläpito- ja muita palveluita. Laitteen reaaliaikainen tarkkailu ja ohjaus sekä ennakoivat huoltotoimenpiteet ovat mahdollisia sensoreiden ja muiden älykkäiden komponenttien myötä. Vaikka näitä palveluita tarjottaisiinkin avoimen tietoverkon yli, edelleen kyse on yksittäisten yritysten palomuurien sisäpuolella toimivista intra- tai extraneteistä eikä digitaalisista alustoista.
Tutkijoiden mukaan pelkona on, että teollisen internetin digialustojen perusratkaisut tulevat määritellyiksi muualla maailmassa ja suomalaisten toimijoiden on lopulta sopeuduttava muiden määrittelemiin ratkaisuihin ja hyödynnettävä alustoja, jotka ovat ulkomaisessa kontrollissa ja omistuksessa.
- Hälytyskellojen pitäisi soida, vaikka b2b-puolella alustojen merkitys saattaa jäädä kuluttajapuolta vähäisemmäksi, ensimmäisenä laajaan käyttöön tulevan alustan asemaa on vaikea horjuttaa, tutkijat sanovat.
Tutkijat kuitenkin uskovat, että suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät valmiudet ja mahdollisuudet avata yhteistoiminnallisia ja teknisiä rajaresurssejaan niin sisäiseen kuin ulkoiseen käyttöön.
Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometri julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Sen toteutti Etlatieto Oy. Digibarometrin ovat tilanneet Kaupan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, TEKES, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.
Digibarometri 2016-selvitysladattavissa verkosta osoitteessa
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.