Biohiili on askel kohti viihtyisämpää ja kestävämpää kaupunkia
Helsingin kaupungin viheralueilla ollaan kokeiltu biohiili-istutusta, joka auttaa kasvattamaan kasveja haastavissa kasvuolosuhteissa kuten teiden varsilla ja kattopuutarhoissa. Biohiili sitoo vettä ja ravinteita, mikä auttaa sopeutumaan sään ääriolosuhteisiin, esimerkiksi rankkasateisiin ja kuivuuteen.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kiertotalousratkaisujen yhteiskehittämisen professori Mikko Jalas on ollut mukana Helsingin biohiilihankkeessa vuodesta 2018.
”Hiili ei lahoa ja siten päästä kasvihuonekaasuja. Tämä myös parantaa kasvuolosuhteita”, Jalas kertoo.
Biohiili on huokoista ja imee vettä itseensä. Tämä voi pitää kasvit vehreinä, vaikka säässä iskisi kuiva kausi. Samalla kun kasvit kasvavat, ilmasta imetään enemmän hiilidioksidia. Parhaillaan pyöräliikenteen Baanan varteen kokeillaan tehdä biohiilikasvatuksia.
Puutarhajätteestä biohiiltä pyrolyysillä
Biohiiltä valmistetaan pyrolyysin avulla. Pyrolyysi eli kuivatislaus on kemiallinen reaktio, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla ilman, että happi pääsee vaikuttamaan prosessiin. HSY:n koelaitoksella on pyrolysoitu esimerkiksi ruohonleikkuujätettä, metsänhoitotöistä saatuja risuja ja leikattuja järviruokoja. Biohiiltä ollaan kokeiltu tehdä myös jätevesilietteestä.
”Olisi hyvä saada Helsingin Energia Helen mukaan projektiin, jotta pyrolyysistä saatava lämpö voitaisiin hyödyntää kaukolämpönä”, Jalas pohtii.
Helsingin projektissa testataan erilaisia biomassoja mahdollisina raaka-aineina biohiilen valmistukseen. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoisuutta biohiilen käytön hyödyistä ja tarjota käytännön tietotaitoa biohiilen käytöstä kaupungin hallinnon ja kansalaisten keskuudessa.
Muotoilun kannalta kaksi pointtia
Miksi sitten muotoilua tarvitaan agroekologista projektia varten?
”Muotoilunäkökulmasta projektilla on kaksi kärkeä”, Jalas sanoo. ”Ensimmäinen on markkinoiden luominen. Täytyy päästä sinuiksi materiaalin kanssa, jotta sitä voi myydä eteenpäin tuottajille, käyttäjille ja yleisesti markkinoille. Erilaisten esikaupallisten biohiilituotteiden käyttötarkoituksia täytyy kokeilla käytännössä ja oppia kokeista.”
Biohiili on ollut kaupunkikasvatuksessa käytössä Ruotsissa jo vuosia. Helsingissä kasvatusta on puolestaan kokeiltu yhdeksällä isomman kokoluokan työmaalla, joissa erilaisia mutkia on selvitty ja opittu.
”Toinen näkökulma on projektin saaminen näkyväksi kansalaisille. Koetetaan päästä lähelle kansalaisia esimerkiksi palstaviljelmillä ja keskustelemalla biohiilestä kansalaistyöpajoissa.
Isoimpia projektin kokeilua ovat esimerkiksi jalkapallokentän nurmen kasvatus biohiilellä tai käyttö Finlandia-talon piha-alueella. Ulkopuolisille projekti ei helposti näy, koska hiilen osuus karikkeesta on vain 5-10% luokkaa.
”Projektin etenemiseen tarvitaan myös henkilöitä, jotka jalkauttavat kasvatuskeinoa ja opettavat esimerkiksi palstaviljelijöitä biohiilen käyttöön. Minusta biohiiltä voisi jakaa mukaan palstamaksun maksajille”, Jalas pohtii.
Jalas on tyytyväinen projektin nopeaan etenemiseen. Vuodenvaihteessa rahoitus on katkolla ja jatko on auki.
”Toivon, että ollaan saatu aikaiseksi riittävästi ja että projektilla on jatkuvuutta. Olemme kuitenkin saaneet enemmän kohteita kuin alussa odotimme. Kaupungilla on selvä tahtotila käyttää biohiiltä, ja nähdään että sen avulla saadaan useita päällekkäisiä hyötyjä. Biohiili on askel kohti viihtyisää ja sosiaalisesti kestävää kaupunkia”, Jalas toteaa.
Lue lisää uutisia
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.
Aalto ARTS Grad Show 2026
Tervetuloa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Aalto ARTS Grad Show 2025 -tapahtumaan!