911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Auton omistajasta liikennepalveluiden käyttäjäksi

Tulevaisuuden kuljetuspalveluita pyritään kehittämään siten, että oman auton omistaminen tule turhaksi.
Kun kuljetuspalvelun hankkimisesta tulee houkuttelevaa, vähenee oman auton omistamisen tarve, sanoo Newcastlen ja Lontoon yliopistojen vierailevana professorina työskentelevä professori Eric Sampson.

Liikennetekniikan asiantuntijat ja alan jatko-opiskelijat eri puolilta maailmaa kokoontuivat elokuussa Otaniemeen pohtimaan ja analysoimaan liikennettä digitaalisella aikakaudella (Transportation in the Digital Age). 911±¬ÁÏÍø Summer School on Transportation -kesäkoulun keskeisenä aiheena oli liikkuminen palveluna -konsepti.

- Liikkuminen palveluna -konsepti tarjoaa mahdollisuuden massiiviseen askeleeseen kohti saumatonta kuljetusketjua. Asiakas voi hankkia kuljetuksen palveluntarjoajalta missä ja milloin vain. Kuljetuspalvelun hankkimisesta tulee houkuttelevaa – ja oman auton omistamisen tarve vähenee, sanoo Newcastlen ja Lontoon yliopistojen vierailevana professorina työskentelevä professori Eric Sampson.

Ajatuksena on, että liikkumispalveluita tarjoaisivat operaattorit hieman samaan tapaan kuin puhelinoperaattorit puhe- ja dataliikennepalveluita. Asiakas voisi tilata kuljetuksen kännykällään helppokäyttöisen sovelluksen avulla ja maksaa kaikista palveluista saman liikkumisoperaattorin kautta.

Käytännössä operaattorit kokoaisivat liikennepalvelut kuten metro-, bussi-, raitiovaunu- ja junaliikenteen, taksit, kimppakyydit ja kaupunkipyörät sekä pysäköinnin ja pienet tavarankuljetuksetkin yhteen pakettiin. Operaattori tekisi asiakkaan puolesta matkan suunnittelun ja matkustustavan valinnan sekä kokoaisi kaikki asiakkaan matkaan tarvitsemat liikkumispalvelut samaan pakettiin yhdellä maksulla. Nykyisin kyydin tarvitsija selvittää itse eri yhteydet, aikataulut, niiden hinnat, lähtö- ja tulopaikat ja lopulta ostaa liput matkaketjun eri osien palveluntarjoajilta erikseen.

Teknologia jo olemassa

Suomessa liikkuminen palveluna -konseptin ajatus on syntynyt liikennealalla usean tahon toimesta yhteistyössä pikkuhiljaa, kun on mietitty liikennealan tulevaisuutta. Maailmalla konseptia kehitetään innokkaasti muun muassa Göteborgissa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Singaporessa, Wellingtonissa ja Kaliforniassa.

- Suomi johtaa kehitystä, sillä valtiovalta on täällä hyväksynyt uuden ajatusmallin ja tukee sellaisia lainsäädännön muutoksia, jotka ovat kehitystyölle välttämättömiä. Monet muut Euroopan maat suojelevat vakiintuneita käytäntöjä, mikä estää uudenlaisten palveluiden toteuttamisen, Sampson sanoo.

Sampsonin mukaan kaikki tarvittava teknologia on olemassa. Esteet kehitykselle johtuvat organisatorisista ja institutionaalisista tekijöistä sekä asenteista.

- Valtiovallan ja kaupunkien päättäjien pitää antaa mahdollisuus innovatiivisten ratkaisujen kokeiluun. Niiden avulla lisätään tietoa, jonka avulla voidaan kehittää entistä parempilaatuisia, luotettavampia ja edullisempia kuljetuspalveluita, Samson sanoo.

Samson huomauttaa, että päättäjien pitää myös hyväksyä se, että jotkut käytännön mittakaavan kokeiluista voivat epäonnistua.

Kokeiluja käynnistellään

Asiantuntija Sonja Heikkilä Tekesistä esitteli kesäkoulussa Liikkuminen palveluna -kehityshankkeita. Heikkilä työskentelee Tekesin ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisohjelmassa, jossa kehitetään maailman ensimmäistä avointa innovaatioalustaa liikkumisen palveluille.

Heikkilä arvioi, että uudenlaisia liikkumisen palveluita on tarjolla jo parin vuoden kuluttua.

- Tämän vuoden aikana on perustettu operaattoriyrityksiä, jotka lähtevät kehittämään palvelutuotteita Tekesin osittaisella rahoituksella. Teemme rahoituspäätöksiä elokuun aikana. Tämän jälkeen kehitys- ja pilottihankkeet lähtevät heti käyntiin ja ensimmäisiä palvelutuotteita on odotettavissa alkuvuodesta, Heikkilä kertoo.

Liikkumisen palveluhankkeita on tällä hetkellä suunnitteilla Helsingin lisäksi muun muassa  Seinäjoelle, Suomen kasvukäytävälle () ja Lappiin.

- Tarkoitus on, että toiminta ja palvelut laajenee kansallisesta kansainväliseksi. Kuluttaja voisi lähtö- ja määränpääpaikasta riippumatta tilata saumattoman kuljetuspalvelun valitsemansa operaattorin kautta esimerkiksi Tampereelta Pariisiin. Maksu hoituisi saman käyttöliittymän kautta kuin koko matkaketjun tilauskin.

Liikenne- ja viestintäministeriössä tehdään aktiivisesti töitä liikenteen lainsäädännön muuttamiseksi niin, että uudenalaisen palveluliiketoiminnan edellytykset paranevat.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.