Antti Snickeristä ITER-fuusioreaktorin ensimmäinen suomalainen Scientist Fellow
Akatemiatutkija Antti Snicker on fuusiokoereaktori ITERin uusi Scientist Fellow. Kausi kestää kolme vuotta. Hänen tehtävänään on mallintaa nopeiden hiukkasten kulkeutumista ja niiden aiheuttamia aaltoja plasmassa eli ionisoituneessa kaasussa ja tehdä yhteistyötä kokeellisten tutkimuslaitosten kanssa.
”Aallossa on erityisosaamista hiukkasten mallintamiseen liittyen. Tavoitteenani on ymmärtää ja hallita suurienergisiä alfa-hiukkasia mallintamalla niitä numeerisesti”, Antti Snicker kertoo.
Fuusioreaktorissa alfahiukkaset törmäilevät fuusioplasman kanssa saaden sen ”syttymään”, jolloin plasmaa ei tarvitse ulkoisesti kuumentaa. Fuusiossa on tavoitteena vapauttaa mahdollisimman paljon energiaa puhtaasti, ilman ilmakehää kuormittavia tai radioaktiivisesti vaarallisia reaktiotuotteita.
Plasmassa varatut hiukkaset vuorovaikuttavat sähkömagneettisesti. Tönäistäessä plasma alkaa värähdellä, ja sen seurauksena plasmaan virittyy esimerkiksi Alfvénin aalto, joka on voimakas sähkömagneettinen aalto. Se saattaa kuljettaa alfahiukkasia plasmassa ulospäin.
”Mallintamisen avulla pyritään välttämään alfahiukkasten kulkeutuminen laitteen seinille, joka voi aiheuttaa suorituskyvyn laskemisen lisäksi myös laitteen vaurioitumisen”, sanoo Antti Snicker.
Antti Snicker toimii myös ITPA EP –ryhmän virallisena jäsenenä. Tällä hetkellä Snicker on ainoa suomalaisjäsen, kun Suomen fuusiotutkimusta johtava Tuomas Tala VTT:stä päätti oman pestinsä vuoden 2019 loppuun. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ratkomaan ITERin akuuteimpia haasteita.
”Ongelmanratkaisu on yhteistä, ja siihen käytetään koko maailman tutkimuslaitteistoa. Esimerkiksi Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Korealla on omat koelaitoksensa”, kertoo Antti Snicker.
Nopeiden ionien mallintamiseen tarkoitettua ASCOT-koodia (Accelerated Simulation of Charged Particle Orbits in Torii) alettiin kehittää Aallossa ja VTT:llä jo vuonna 1991. Sen ympärille Aallon teknillisen fysiikan laitokselle muodostui kokonainen ASCOT-tutkimusryhmä, missä koodia on jatkokehitetty niin, että tällä hetkellä ASCOT on alansa johtava koodi maailmassa. Sillä voidaan seurata nopeiden hiukkasten kulkeutumista plasmassa.
”Koodia on kehitetty pitkään ja määrätietoisesti. Sen avulla voidaan tehokkaasti tutkia nopeiden hiukkasten käyttäytymistä fuusiolaitteissa, ja sitä voidaan hyödyntää myös moderneilla supertietokonealustoilla”, Antti Snicker sanoo.
Antti Snicker jatkokehittää ASCOT-koodia myös akatemiatutkijan roolissa.
”Tavoitteena on pystyä ymmärtämään ja rakentamaan luotettavaa malliketjua nopeiden hiukkasten käyttäytymisestä”, Antti Snicker lisää.
ITERin tokamak-fuusiokoereaktori on yhtä iso tutkimushanke kuin CERN, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Näiden kahden edelle menee vain kansainvälinen avaruusasema ISS.
Teräsmies matkalla kohti Suomen mestaruutta
Antti Snicker on vapaa-ajalla triathlonisti ja teräsmies. Vuonna 2018 hän kolkutteli palkintosijoja, ja lähitulevaisuudessa hän tähtää Suomen mestaruuteen 3,8 kilometrin uinnissa, 180 kilometrin pyöräilyssä ja maratonissa.
”Tavoitteita ja unelmia on aina hyvä olla. Ylivoimaisesti parasta on se matka, kun joutuu haastamaan itsensä päivästä toiseen ja ylittämään sen, mihin on kuvitellut pystyvänsä. Tämä voi olla mitä tahansa – tutkimusryhmän johtaminen, rahoituksen hakeminen tai avovedessä uiminen kilometrikaupalla. Ei minusta pitänyt olla mihinkään näistä! Lopputuloksella ei ole sitten niin väliä, se on vaan yksi päivä elämästä. Matka kestää yleensä useampia vuosia.”
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.