Akateemiset toimijat tukemaan Suomea vetysiirtymässä ja kansainvälisessä vetykilpailussa
Suomen vetytutkimusfoorumissa (Hydrogen Research Forum Finland) mukana ovat Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Åbo Akademi, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Oulun yliopisto, joka aluksi koordinoi foorumin toimintaa.
Vetysiirtymä on synnyttänyt laajan kirjon eri lähtökohdista toimivia verkostoja, kuten yritystoimijoiden muodostama Suomen Vetyklusteri. Vetysiirtymässä ja -tutkimuksessa on tunnistettu tarve tutkimuspohjaiselle vapaalle ja riippumattomalle keskustelulle, johon akateemiset toimijat vastaavat Suomen vetytutkimusfoorumilla. Suomen vetytutkimusfoorumi toimii tarvittaessa myös akateemista tutkimusta edustavana toimijana kansallisten yksityisen tai julkisen sektorin vetyverkostojen rinnalla.
”Suomen vetytutkimusfoorumi on vetyyn liittyvää tutkimusta tekevien tai siitä kiinnostuneiden foorumi, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisten näkemysten muodostamisen. Tämä on tärkeää kattavan kansallisen vetytoimintasuunnitelman aikaansaamiseksi, jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen toimija vetymurroksessa. Foorumi myös kokoaa akateemiset toimijat keskustelukumppaniksi kansallisen päätöksenteon tueksi”, Oulun yliopiston professori ja Suomen vetytutkimusfoorumin koordinaattori Timo Fabritius kertoo.
”Aalto-yliopiston tutkimuksella ja koulutustarjonnalla tulee olemaan keskeinen rooli kansallisessa vety-yhteistyössä. Siirtyminen pois fossiilisista raaka-aineista luo tarpeen uusiin avauksiin sekä energiasektorilla että kemianteollisuudessa. Tämä on suuri mahdollisuus useilla tekniikan ja talouden osa-alueilla", toteaa energiatekniikan professori Martti Larmi ԱDzԱ-ٳٰܳ쾱ܲää.
Hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen vaatii siirtymää kohti vetytaloutta
Vetytalous nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä. Vetytaloudessa on odotettavissa tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden välillä, ja valmisteilla on tuhansia vetyhankkeita Euroopassa ja kansainvälisesti.
Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä vetykilpailussa, jossa keskeisiä seurattavia ovat Pohjoismaat, Saksa ja esimerkiksi vedyntuotannon tutkimuksessa Suomen kanssa kilpaileva Japani.
Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa myös vetysiirtymässä. Suomen vetytutkimusfoorumi toiminnan keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat:
- Vetytalouden synnyttämien muutosten ja tutkimustarpeiden tunnistaminen
- Kansallisen vetytoimintasuunnitelman ja tulevaisuusvisioiden edistäminen
- Vetytalouteen liittyvän koulutustarjonnan tuottaminen koordinoidusti
- Riippumattoman tutkimuspohjaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi
- Suomen vetyyn ja vetysiirtymään liittyvän tutkimuksen kansainvälisen roolin ja vaikuttavuuden lisääminen
Painopisteet koko vetyarvoketjulla vedyn tuotannossa, logistiikassa ja hyödyntämisessä
”Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kattavat koko vedyn arvoketjun, mikä tarjoaa vahvan ja helposti saatavilla olevan tietopohjan, joka edistää Suomen asemaa kansainvälisessä vety-yhteistyössä", sanoo Antti Arasto, VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja.
Foorumi käynnistää työnsä luomalla ehdotuksen kansallisesta toimintasuunnitelmasta vetyyn liittyen. Suunnitelmassa huomioidaan vaadittavan tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä vetysiirtymän vaikutukset koko yhteiskuntaan. Vetyteemaan liittyvä kansainvälinen konferenssi on suunnitteilla vuonna 2023 kokoamaan tiivistyvää kansallista keskustelua.
Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kehittävät toimintaansa käynnissä olevan tutkimuksensa pohjalta vedyn tuotannossa, vedyn siirrossa ja vedyn hyödyntämisessä.
äپٴᲹ
Martti Larmi, professori, martti.larmi@aalto.fi, puh. 050 569 5625
Jukka Seppälä, professori, jukka.seppala@aalto.fi, puh, 040 070 1142
Lue lisää uutisia
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on ollut suosittu aihe räätälöidyissä opiskelijoiden yritysprojekteissa
Opiskelijaryhmä valitaan jokaisen projektin toimeksiantajan tarpeiden mukaan.
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.