Suomen Akatemia päätti tutkimusinfrastruktuurien tiekartasta
Aalto-yliopisto on mukana kymmenessä kansalliselle tiekartalle vuosille 2021–2024 valitussa tutkimusinfrastruktuurissa, jotka tukevat yliopiston seitsemää tutkimusaluetta.
Aivotutkijoiden joululahja – uusi MEG-laite mahdollistaa tarkemmat mittaukset ja heliumin kierrättämisen
Edellinen laite palveli tutkijoita yli 20 vuoden ajan.
Äskettäin Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen MEG Core -laboratorioon saapui hartaasti odotettu lähetys.
”Pääsimme avaamaan joulupakettimme vähän etuajassa”, nauraa vanhempi tutkija Veikko Jousmäki, joka johtaa Aalto NeuroImaging -tutkimusinfrastruktuuria.
Laatikoista paljastui uuden sukupolven magnetoenkefalografia- eli MEG-laite. Se mittaa aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä eli käytännössä tiedonkäsittelyä aivoissa. Mittauksia voidaan tehdä millisekuntien eli sekunnin tuhannesosien tarkkuudella.
Kliiniseen käyttöön hyväksyttyä laitetta käytetään Aalto-yliopistossa esimerkiksi kuulo-, näkö- ja tuntoaistin toiminnan tutkimuksessa terveillä koehenkilöillä.
Sairaaloissa vastaavia laitteita käytetään muun muassa epilepsiadiagnostiikassa ja toiminnallisten maamerkkien paikannuksessa ennen aivoleikkausta. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä myös kliinisessä työssä ja tutkimusryhmät tekevätkin tiivistä yhteistyötä erityisesti Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijoiden kanssa
”Uusi MEG-laite mahdollistaa entistä tarkemmat ja monipuolisemmat mittaukset. Samalla MEG-laitteen häiriönsietokyky on parantunut”, Jousmäki sanoo.
Suomalaista osaamista
MEG-teknologian kehittäminen aloitettiin Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa, ja tutkimustoiminnasta ponnisti myös laitevalmistaja Neuromag Oy, joka nykyään tunnetaan nimellä MEGIN Oy.
Ensimmäinen koko pään kattava MEG-laite otettiin käyttöön kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä vuonna 1993. MEG-laite päivitettiin uudempaan versioon vuonna 1998, ja seuraava pienempi päivitys tapahtui vuonna 2008. Aalto NeuroImaging -tutkimusinfrastruktuuriin kuuluva MEG Core jatkaa tutkimusperinnettä Aalto-yliopistossa.
Uuden laitteen toimitanut MEGIN Oy on alansa markkinajohtaja, joka on valmistanut noin puolet maailmalla käytössä olevasta parista sadasta MEG-laitteesta.
Entistä parempien antureiden lisäksi laitteen etu on parempi käytettävyys. Heliumnesteen sisäisen kierron ansiosta heliumia ei tarvitse ostaa erikseen, mikä on tärkeää myös kestävän kehityksen kannalta.
Aalto NeuroImaging on yksi Aalto-yliopiston merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista. Aalto NeuroImaging toimii open access -periaatteella opetuksessa ja tutkimuksessa. MEG Core osallistuu myös uusien MEG-käyttäjien koulutukseen yhdessä MEGIN Oy:n kanssa.
Aalto NeuroImaging on mukana Suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla 2021–2024 osana Euro-BioImaging Finland -konsortiota. MEG Core avaa MEG-teknologian laajempaan käyttöön Euroopan laajuisen Euro-Bioimaging-verkoston kautta.
Lue lisää:
Suomen biolääketieteellisen kuvantamisen palvelukeskus hyväksyttiin osaksi Euro-BioImaging-kuvantamisverkostoa
Suomen biolääketieteellisen kuvantamisen palvelukeskus (Finnish Biomedical Imaging Node, FiBI) on hyväksytty osaksi laajaa eurooppalaista Euro-BioImaging-kuvantamiskonsortiota. Jäsenyys parantaa korkeatasoisen tieteen tekemisen edellytyksiä ja lisää tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.