Äänellä on väliä elokuvakokemuksessa
Tämän osoittaa ensimmäinen väitös äänisuunnittelun alalta.
Aalto-yliopistosta syyskuussa väittelevä Päivi Takala esittää, että perinteinen tapa kuvata ääntä tunteisiin vetoavana tai alitajuisena elementtinä ei tee oikeutta tavalle, jolla elokuvan ääni osallistuu merkitysten muodostumiseen elokuvakokemuksessa. Ohjaajana, säveltäjänä ja äänisuunnittelijana työskennellyt Takala haastaa elokuvan tekijöitä ja kokijoita pohtimaan elokuvaäänen merkitystä uudella tavalla.
– Elokuva tulisi käsittää tuntoisena ja kokonaisvaltaisena kokemuksena, joka välittyy kaikkien eri aistien kautta. Ääni voi ilmaista tunteita ja alitajuisia merkityksiä, mutta niin voivat elokuvan muutkin elementit, Takala sanoo.
Tuntoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmiset ymmärtävät maailmaa ja rakentavat merkityksiä pohjimmiltaan ruumiin ja tuntojen kautta.
– Perinteisesti elokuvateoriat ja alan opetus painottavat elokuvan narratiivisuutta tai visuaalisuutta. Äänen merkitys korostuu, kun elokuvan maailma avautuu katsojakuulijalle kokonaisvaltaisena tuntona.
Elokuvantekijöiden ajatuksia ja taiteellisia teoksia
Päivi Takala selvitti työssään, miten ääntä on käsitelty elokuvantekijöiden ja äänisuunnittelijoiden keskuudessa. Hän tarkasteli muun muassa David Lynchin, Walter Murchin, Michel Chionin sekä Dardenne-veljesten ajatuksia elokuvasta ja äänestä tuntoisuuden käsitteen ja siitä aukeavan uuden teoreettisen ulottuvuuden kautta.
Väitöstutkimukseen kuuluu myös kolme taiteellista teosta: dokumenttielokuva ”Erikoisia tapauksia”, tanssielokuva ”Syvä hengitys sisään” ja audiovisuaalinen installaatio ”Helsingin kaunein ääni”.
– Taiteellisten töiden kautta tarkastelin tuntoisuuden käsitettä eri näkökulmista ja selvitin, kuinka tuntoisuudesta aukeavaa teoriaa voi hyödyntää tavassa, jolla ymmärrämme ääntä elokuvan tekemisessä ja kokemisessa, Takala kertoo.
– Ohjaamassani tanssielokuvassa kokeilemamme työtavat, kuten liikkeen yhdistäminen leikkaukseen ja sävellystyöhön, auttoivat konkretisoimaan tuntoisuuden käsitettä tekemällä sen katsojallekin näkyväksi, kuultavaksi ja kokonaisvaltaisesti koettavaksi.
Takalan väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia elokuvan äänen käytännön tekemiseen ja alan pedagogiikan kehittämiseen.
äöپܳܲ
äö쾱Ჹ ”Äänen tunto. Elokuvaäänen kokemuksellisuudesta” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 19.9.2014 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii FT Taina Riikonen.
äپٴᲹ:
Päivi Takala
puh. 050 569 1069
paivi.takala-gould@aalto.fi
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.