911

Uutiset

Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattoaamuna

Opiskelijoiden rakentama nanosatelliitti lähtee matkalleen Intiasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta.
Aalto-1 satelliitti

Aalto-1:n suuri hetki on viimein käsillä: yli vuoden lähtövalmiina ollut satelliitti laukaistaan avaruuteen juhannusaattona 23. kesäkuuta. Laukaisu tapahtuu Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta noin kello 7 Suomen aikaa. 

”Aalto-1 matkaa avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä on viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia, jotka siirretään omille radoilleen Cartosatin jälkeen, 17 – 23 minuuttia raketin lähdöstä. Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 6.59 Suomen aikaa”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.

Suomalaista huipputekniikkaa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

Satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista toukokuussa kiertoradalle vapautetun satelliittipikkuveli Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta. Aalto-1:n suhteen Jaan Praks on luottavainen.

”Aalto-1-satelliitti on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin.  Aalto-1:n kiertorata on lisäksi paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan.”

Lisätietoa Aalto-1- satelliitista ja Aallon satelliittiohjelmasta:

Projektin vetäjä Jaan Praks
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Aalto-1-satelliitin järjestelmäsuunnittelija ja mission päällikkö Antti Kestilä
p. +358451310609
antti.kestila@aalto.fi

Tarkempaa tietoa Aallon satelliittihankkeista ja materiaalia löytyy verkkosivuilta () sekä Aalto-1 satelliitin laukaisusivustolta (aalto-1.fi)

(youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana Space Systems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu sekä monet muut yritykset ja instituutit.

Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi Nokia, SSF, Turun yliopisto ja RUAG.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvituskuva: Siniset puhelin- ja tablettikehykset mustavalkoisella ja vaaleanpunaisella marmoroidulla taustalla
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta

Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Opiskelijan opas uutinen, kuvitus
Opinnot Julkaistu:

Sisun opintojen rakenne -oletusnäkymä vaihtuu

Opintojen rakenteen uudistettu näkymä on ensisijainen tapa suunnitella opintosi.
Person with short dark hair in a black shirt, face blurred, standing against a plain light grey background
Appointments, Research & Art Julkaistu:

Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”

Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
Hehkuva Aalto-yliopiston kyltti hämärässä tilassa, näkyy kirkkaiden pyöreiden tuolien ja violetin valon läpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle

Aallolla on kykyä ja tahtoa toimia suunnannäyttäjänä vision toteuttamisessa.