911

Opiskelijan opas

Opiskelutaidot

Jokaiseen opiskelualaan liittyy alalle ominaisia opiskelutaitoja, joiden lisäksi on joukko yleisiä kaikilla eri aloilla hyödyllisiä opiskelutaitoja. Opiskelutaidot ovat opiskelumenetelmien, kuten erilaisten luku- ja muistitekniikoiden lisäksi paljon muuta: suunnittelua, motivaation herättelyä, opiskeluun liittyvien tunteiden käsittelyä ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelutaitoja voi oppia ja tällä sivulla on ideoita taitojen kehittämiseen ä linkkejä lisämateriaaleihin.
Opiskelutaidot opiskelukykymallissa.
Opiskelutaidot ovat yksi opiskelukyvyn osa-alue ja osaltaan mahdollistavat sitä, että yliopisto-opiskelija saa opintonsa sujumaan hyvinvoivana. Muita opiskelukyvyn osa-alueita ovat omat voimavarat, opiskeluympäristö ä opetus ja ohjaus. 

Suunnittelu, aikataulutus ja aikaansaaminen

Yliopisto tarkoittaa monelle opiskelijalle uudenlaista elämänvaihetta. Itsenäistyminen, uudelle paikkakunnalle muutto ja uusi vertaisryhmä ovat yleensä mukavia muutoksia, mutta positiivisetkin muutokset voivat olla kuormittavia. Myös opinnot ovat erilaisia: kokonaisuudet ovat laajempia, asia vaativampaa ja ennen kaikkea opiskelu on itsenäisempää ja omaehtoisempaa kuin aiemmin. Toisaalta vaativien opintojen yhdistäminen uudenlaiseen elämäntilanteeseen ja uudet järjestelmät ja toimintatavat voivat haastaa kokeneenkin opiskelijan rutiineja. 

Keskeisiä yliopisto-opiskelijan opiskelutaitoja ovatkin erilaiset itsensä johtamisen taidot, kuten opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen. Hyvä suunnittelu ja ajankäyttö auttavat ylläpitämään sopivaa tasapainoa opiskelun, vapaa-ajan ja levon välillä ja siten edistämään opintoja ja opiskeluhyvinvointia. 

Lähes jokainen yliopisto-opiskelija välttelee ja viivyttelee tehtävien tekemistä ja kokee olevansa aikaansaamaton tai hukkaavansa aikaa jossakin vaiheessa opintoja. Hyvä uutinen on, että nekin, jotka ovat hyvin alttiita aikaansaamattomuudelle, voivat oppia tapoja saada aikaan. Tavat ja rutiinit, keskittyminen ä viivyttelyn ja välttelyn tunnistaminen ovat avaimia aikaansaamiseen.

Pohjaosaaminen

Oppiminen on tehokkainta silloin, kun opiskeltavat asiat ovat opiskelijan lähikehityksen vyöhykkeellä – siis sopivan haastavia suhteessa nykyiseen taitotasoon. Tämän takia opiskelijan pohjaosaamisella on suuri vaikutus korkeakouluopintojen sujuvuuteen. 

Vahva pohjaosaaminen onkin yksi parhaita hyvän opiskelukyvyn ennustajia korkeakoulussa. Pohjaosaamista mitataan korkeakouluun hakeutumisen yhteydessä joko pääsykokeilla tai toisen asteen opintomenestyksellä. Toisinaan pohjaosaamisen puutteet tulevat esille opintojen alussa esimerkiksi opintojen hidastumisena, stressinä ja motivaatio-ongelmina. 

Pohjaosaaminen on tärkeää myös opintojen alkuvaiheen jälkeen, sillä vahvan pohjan päälle rakentuu kaikki oppiminen yliopistossa. Erityisen tärkeää pohjaosaamista ovat lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taidot ä oman alan peruskäsitteiden hallinta.  

Hyvä pohjaosaaminen lisää luottamusta omiin kykyihin ja siten tukee motivaatiota. Hyvä pohjaosaaminen myös auttaa opiskelijaa arvioimaan oppimaansa kriittisesti ja soveltamaan tietoa käytännössä. 

Pohjaosaamista voi vahvistaa myös opintojen aikana.

Opiskelumotivaatio

Opiskelumotivaatio tarkoittaa halua, kiinnostusta ja erilaisia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka saavat opiskelemaan ja pyrkimään tavoitteisiin silloinkin, kun se on vaikeaa. Motivaatio on siis eräänlainen käyttövoima tai polttoaine, jonka avulla pystyy ponnistelemaan opintojen eteen. Monet puhuvat motivaatiosta kuin se olisi tunne. On totta, että motivaatioon liittyy usein tiettyjä tunteita, kuten kiinnostusta, innostumista, uteliaisuutta ja päättäväisyyttä, mutta motivaatiossa on kyse myös muusta.

Jos opiskelumotivaatio on korkea jo korkeakouluun hakiessa, ja omat syyt tietyn alan valintaan ovat selkeät, on todennäköistä, että opiskelija jaksaa ponnistella opiskelun eteen heti alkuvaiheessa. Epäselkeä hakumotivaatio taas voi joskus johtaa opintojen keskeytymiseen. Voikin olla hyödyllistä pysähtyä miettimään omaa motivaatiota ja pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan siihen. Opintojen edistämisen kannalta on erittäin hyödyllistä huomata, että silloinkin, kun olo ei ole erityisen motivoitunut, motivaatiolla on tapana kyllä herätä, kun ryhtyy opiskelemaan ja keskittyy siihen tarpeeksi.

Opiskeluun liittyvät tunteet

Opiskelu herättää usein ä mukavia että epämiellyttäviä tunteita: kiinnostusta ja innostusta uutta oppiessa, toisaalta epävarmuutta, pelkoa ja turhautumista, jos haasteet vaikuttavat liian isoilta. Vaikka oma ala olisi kuinka kiinnostava tahansa, sisältyy opiskeluun lähes aina myös tylsiä ja puuduttuvia osia. Keskimäärin miellyttävät tunnekokemukset (esim. innostus, kiinnostus, ilo) ovat yhteydessä hyvään opiskelukykyyn, ja epämiellyttävät (esim. häpeä, epäonnistumisen pelko) taas heikompaan.

Stressi, väsymys, jännitys, pettymys ja yksinäisyys ovat opiskelijoille yleisiä epämiellyttäviä tunteita, jotka säätelemättöminä saattavat jopa pysäyttää opintojen etenemisen kokonaan. Koska tällaiset tunteet kuitenkin kuuluvat ihmiselämään ja siten myös opiskeluun, on hyödyllistä pohtia omaa suhdetta tunteisiin ja harjoitella niiden säätelyä.

Opiskelukyvyn kannalta yksi tärkeimpiä opiskelutaitoja onkin tunnesäätely. Tunnesäätelyn vaikeudet heikentävät opiskelukykyä selkeimmin tilanteissa, joissa opiskelijan tulisi saada itsensä puurtamaan, vaikka opiskelu herättäisi voimakkaita negatiivisia tunteita, ja osoittamaan oppimistaan esimerkiksi tenteissä ja suullisissa esitelmissä. 

Opiskelutekniikka

Oppimista ja opiskelukykyä edistävät kaikki opiskelutekniikat, jotka saavat oppijan rakentamaan aktiivisesti omakohtaista ymmärrystä opittavasta aiheesta ja opiskelemaan pitkäjänteisesti. Kun oppija tekee tällaista oppimistyötä, oppii hän syvällisesti ja muistaa asioita pitkään. Toisaalta yliopistossa opiskeltavaa on todella paljon, eikä kukaan opiskelija ehdi opiskelemaan kaikkea syvällisesti ja perusteellisesti. Siksi onkin tärkeää olla opiskelijana myös jossain määrin strateginen ja käyttää sellaista opiskelutekniikkaa, jossa sopeutetaan opiskelu kurssin vaatimuksiin ja otetaan huomioon käytettävissä oleva aika. Matematiikan opiskelussa ja oppimisessa oppimista edistävän opiskelutekniikan löytäminen voi olla oma taiteenlajinsa. ձän kehitys antaa oppijoille ihan uusia työkaluja opiskeluun, mutta ihan itsestään selvää ei ole, millainen tekoälyn käyttö tukee syvällistä yliopisto-oppimista ja pitkäjänteistä omakohtaisen tiedon rakentamista.

Jos toimiva opiskelutekniikka saa oppijan rakentamaan aktiivisesti omakohtaista ymmärrystä aiheesta, toimimattomille opiskelutekniikoille taas on yhteistä se, että ne minimoivat oppijan oman älyllisen ponnistelun. Tärppien ulkoa opettelu viime tipassa tenttiä varten on tyypillinen opiskelutekniikka, joka voi houkuttaa, mutta ei johda syvälliseen oppimiseen. Kuten ei myöskään vaikkapa tekstin kopiointi omaksi muistiinpanoksi sanasta sanaan suoraan oppimateriaalista. Joskus tällainen älyllisen ponnistelun minimoiva ja pinnallinen opiskelutekniikka voi olla sopeuma vaikkapa väsymykseen tai ajan puutteeseen, joskus myös opettajien arviointitavat voivat saada opiskelijat käyttämään tällaista. Jotkut opiskelijat omaksuvat tällaisen opiskelutekniikan perus- ja toisen asteen opinnoissa, mutta huomaavat, että yliopistossa se ei oikein enää toimikaan. Yksittäisissä tilanteissa pinnallinen opiskelutekniikka voi olla toimiva selviytymiskeino myös yliopistossa, mutta jatkuvasti käytettynä tällainen opiskelu ei synnytä oppijassa omakohtaista ja pitkäkestoista muistijälkeä, eikä ole toimiva opiskelutekniikka yliopisto-opiskelussa.

Vuorovaikutustaidot

Korkeakouluopinnoissa tarvitaan ja kehitetään viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Niillä tarkoitetaan tietoja, taitoja ja asenteita, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen vuorovaikutuksen niin opiskelussa kuin työelämässä. Viestintä ja vuorovaikutus voivat tapahtua monella eri puhutulla ja kirjoitetulla kielellä, mutta myös sanaton viestintä on keskeistä.  

Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat opiskelukavereiden löytämisessä, mikä edistää myös yhteisöllistä opiskelua, opiskeluun liittyvien tunteiden säätelyä, usein aikaansaamista ä työelämäverkostojen rakentamista.  

Pienelle joukolle korkeakouluopiskelijoita opiskelu on itsenäinen matka, eivätkä he juuri kaipaa opiskeluseuraa opiskelukykynsä tukemiseksi. Suurinta osaa opiskelijoista yhdessä opiskelu kuitenkin tukee merkittävällä tavalla. Siksi korkeakoulun yhteisöllistä opiskelua edistävät opetuskäytännöt ovat tärkeitä opiskelukyvyn ja työelämätaitojen rakentajia. 

Milloin ja mistä apua opiskelun haasteisiin?

Aivan normaaliin ja hyväänkin opiskelijan elämään kuuluu myös vastoinkäymisiä, hankalia paikkoja ja stressiä. Koko tämän sivuston materiaali on koottu, jotta Aallon opiskelijoilla olisi mahdollisuus löytää selviytymiskeinoja ja ratkaisuja monenlaisissa kinkkisissä tilanteissa. Itsenäisesti asioita miettimällä ja ratkaisuja kokeilemalla voikin päästä pitkälle.

Joskus kuitenkin ihan jokainen tarvitsee ulkopuolista apua. Jos jokin seuraavista asioista tuntuu osuvan sinuun, voi olla hyvä hakea apua:

  • Haasteet opinnoissa: Jos opiskelusi eivät etene suunnitellusti, kurssit tuntuvat liian vaikeilta tai et pysty saavuttamaan tavoitteitasi, vaikka panostat paljon.
  • Keskittymisongelmat: Kun huomaat, että on vaikea pysyä keskittyneenä opiskeluun, vaikka käytät runsaasti aikaa ja vaivaa. 
  • Jatkuva stressi tai ahdistus: Jos koet jatkuvaa stressiä tai ahdistusta, josta et pääse yli.
  • Motivaation puute: Kun et enää löydä motivaatiota asioihin, jotka aiemmin ilahduttivat sinua.

Avun hakemiseen voi liittyä häpeän tunteita, ja saatat miettiä, onko ongelmasi riittävän vakava tai oletko tarpeeksi huonossa tilanteessa saadaksesi apua. Saatat myös pohtia, vietkö paikan joltakulta, joka tarvitsee apua enemmän, tai onko ongelmaasi edes mahdollista ratkaista. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää muistaa, että kaikki tarvitsevat joskus apua. Avun pyytäminen voi olla merkittävä askel kohti myötätuntoisempaa suhtautumista itseesi ä ongelmien ratkaisemista.

Avun hakeminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan se kertoo rohkeudesta ja halusta edistää omaa hyvinvointia. Luota omaan intuitioosi: jos koet, että kaikki ei ole kunnossa, etkä omin päin selviä tilanteesta yrittämisestä huolimatta, hae tukea.

Tutustu yliopiston monipuolisiin ohjaus- ja tukipalveluihin täällä.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu