911������

Digitaalisesti tuettu tahtituotanto -raportti valottaa tahtirakentamisen digitalisaation nykytilaa case-esimerkkien avulla. Se vastaa myös kysymyksiin tietovirtojen hyödyntämisestä häiriöiden tunnistamiseen sekä kuvaa aloitusedellytysten ja toimitusketjujen digitaalista hallintaa.

Kahdeksan tutkitun rakennushankkeen perusteella tahtituotantoa tukeva digitalisaatio on vielä lähtökuopissa. Sen hyödyt olisivat kuitenkin kiistattomat.

Digitalisoinnin edut

Tahtituotanto sinänsä ei vaadi digitaalisten välineiden käyttöä, mutta oikein toteutettu digitalisointi auttaa välttämään työn tekemisen esteitä, vähentää hukkaa ja parantaa koko prosessin hallittavuutta ja ennakoitavuutta.

Tahtituotanto vaatii tarkkaa aikataulu- ja tehtäväsuunnittelua. Esimerkiksi Annankadun hotellisaneeraushankkeessa, jota Jaakko Riekki tutki, tahtiaika oli vain neljä tuntia. Tällöin työmaatoimistossa oleva valkotaulu ja muistilaput eivät välttämättä riitä suunnitteluun ja aikataulun jatkuvaan ylläpitoon. Digitaalisilla välineillä aikataulun ylläpito ja viestintä on tehokkaampi vaihtoehto.

Digitaalisuus mahdollistaa datan reaaliaikaisen keruun ja analyysin. Digitaalisessa muodossa olevaa tietoa on myös helpompi jakaa hankkeen osapuolille, jota pysyvät ajan tasalla esimerkiksi tuotannon häiriöistä. Tahtipalaverit ovat tehokas tapa välittää tietoa, mutta ne saattavat olla tehottomia ja venyä tarpeettoman pitkiksi, jos ongelmia havainnoidaan vasta kokouksessa. 

Visuaalinen johtaminenkokousten välillä on tärkeää, ja sen tehokas toteutus vaatii digitaalisia välineitä. Otto Vihavaisen päivittäisjohtamista koskeva tutkimus suosittaa erityisesti reaaliaikaisen ja visuaalisen tiedon tuomisen lähelle työpistettä.

Materiaalin virtaus on tahtituotannon ytimessä. Jotta materiaalihallinta toimisi saumattomasti, koko toimitusketju on saatava osallistumaan siihen. Digitalisoitu prosessi on ainoa tapa, jolla siihen päästään.

Taulukkolaskenta on suosikkisovellus

Raportin perusteella taulukkolaskenta on edelleen lean-rakentamisen suosituin digitaalinen työväline. Tutkituissa hankkeissa sitä käytettiin muun muassa aikataulun laadintaa ja ylläpitoon, tehtäväsuunnitteluun, aloitusedellytysten hallintaan ja tehtävälokiin. Joissakin case-hankkeissa käytettiin tahtiaikataulu- ja logistiikkaohjelmistoja.

Taulukkolaskentaohjelmiston suosio perustuu sen joustavuuteen mutta johtamisen välineenä sillä on useita puutteita. Taulukot ovat erillisiä tiedostoja, joita muutama henkilö hallitsee, eivätkä ne kytkeydy muihin järjestelmiin. 

Hotellisaneeraushankkeessa aikataulun päivittäminen taulukkolaskennalla toimi ilmeisen hyvin, mutta vaati tuotannonohjaushenkilöstöltä ajoittain suuria ponnistuksia. Leeni Niemisen diplomityössään tutkimassa hankkeessa häiriökirjauksia tehtiin tahtiohjelmistolla, mutta kirjausten määrä pieneni dramaattisesti alkuinnostuksen jälkeen.

Severi Särkilahti paneutui diplomityössään aloitusedellytysten hallintaan. Vaikka yhdessä hankkeessa oli käytössä erityinen tahtisovellus, siinäkin Excel oli väline aloitusedellytysten kirjaamiseen.

Raportin mukaan parhaimmin tahtituotantoa tukenut digitaalinen järjestelmä liittyi materiaalivirtojen hallintaan. Hotellihankkeessa erillinen logistiikkaoperaattori ohjasi materiaalivirtoja logistiikkaohjelmistolla. Tahtiaikataulu oli kokonaisuudessaan tallennettu järjestelmään, ja jokaiselle vaunulle syötettiin sen tarvitsemat materiaalit. Ohjelmistoa käytettiin materiaalien keräilyyn välivarastolta ja työmaatoimituksiin JOT-periaatteella.

Oppia Saksasta

Nykyinen tahtituotannon johtaminen ja ohjaus tukeutuu palaveriviestintään, sähköposteihin, fyysisiin välineisiin ja sirpalemaisiin ohjelmistoihin. Muutamat tahti- ja logistiikkaohjelmistot ovat jo askel eteenpäin, mutta niitäkään ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti.

Raportti kannustaa ottamaan oppia saksalaisen Weisenburgerin toiminnasta. Rakennusliike on maansa tahtituotannon edelläkävijöitä ja panostaa omaan ohjelmistotuotantoon. Yrityksen kaikki sovellukset hyödyntävät samaa tietokantaa ja sovellusten tiedot kytkeytyvät toisiinsa tahtialueiden, -vaunujen ja -ajan kautta.

Vaikka Weisenburgerin työmaat hyödyntävät digitaalisia järjestelmiä lähinnä tulosteiden kautta, systemaattinen toimintatapa on tuottanut hyviä tuloksia. Yhtiö kertoo lyhentäneensä yksittäisen asunnon toteutuksen läpimenoaikaa yli 75 % ja koko hankkeen rakennusaikaa 50 %.

Digitalisointi kannattaa

Tahtituotantoa kannattaa siis digitalisoida. Ohjelmistojen kehityksessä yhteentoimivuus ja automaatio ovat tällöin avainasemassa. Käsin tapahtuva tiedon syöttäminen on minimoitava ja järjestelmien on luotava eräänlainen digitaalinen kaksonen rakennusprosessista.

Tekoäly tulee helpottamaan tilannekuvan muodostamista vapaamuotoisesta sisällöstä. Tutkimushankkeessa kokeiltiin ChatGTP:n käyttöä tilannetiedon etsimiseen pöytäkirjoista, mutta tulokset eivät vielä vakuuttaneet tarkkuudellaan. Tilanne kuitenkin korjaantuu lisäämällä malleihin toimialatietämystä.

Kun työmaan tilannekuva on reaaliaikainen ja digitaalisuus palvelee koko toimitusketjua materiaalivalmistajasta asentajaan, tahtituotannon tuottavuus ja hallittavuus nousee uudelle tasolle. Se parantaa liiketoiminnan kannattavuutta, pienentää hankkeiden hiilijalanjälkeä ja edistää toteuttajien hyvinvointia. 

Digitalisoitu tahtituotanto on myös skaalautuvaa. Tapahtumat ja opit eivät jää vain yksilöiden muistiin vaan tallentuvat käytettäviksi ja kehitettäviksi seuraaviin hankkeisiin.

Lue loppuraportti Digitaalisesti tuettu tahtituotanto