Osman Yilmaz oppi yrityksen ja erehdyksen arvon tohtoriopintojensa aikana
Tutkija ja tutkimusprojektipäällikkö Osman Yilmaz, millainen opintopolkusi on ollut?
Tulin Aalto-yliopistoon kandidaatinopintojeni aikana. Opiskelin elektroniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa ja Aalto-yliopistossa keskityin radiotietoliikenteeseen, jota nykyisin kutsutaan langattomaksi viestinnäksi.
Kandidaatin- ja maisterintutkintoni jälkeen päätin jatkaa opintojani aiheen parissa ja erikoistuin itseorganisoituviin verkkoihin. Kyse on langattomien verkkojen – tarkemmin sanottuna matkaviestinverkkojen – optimoinnista niin, että verkot ovat aina käytettävissä. Näin esimerkiksi autoa ajaessa puhelu ei katkea. Tai, jos jonkin alueen tukiasemalla on ongelma, muut tukiasemat voivat kompensoida vikaa niin, ettei kukaan jää verkon ulkopuolelle.
Mitä teet nyt?
Tällä hetkellä työskentelen 5G:n parissa Ericssonilla. Uuden sukupolven langattoman 5G-verkon avulla tarkoituksenamme on yhdistää toisiinsa kaikki – ihmisten lisäksi myös koneet ja esineet. Pyrin parantamaan matkaviestintäteknologiaa, joten työni on jatkoa Aalto-yliopistossa tekemälleni tutkimukselle. Ennen Ericssonia työskentelin Nokialla, jossa sielläkin tein väitöskirjaani liittyvää tutkimusta.
Miksi suosittelet tohtorinopintoja?
Hyötyjä on monia. Yksi tärkeimmistä on se, että tohtorinopinnoissa oppii hallitsemaan pitkäkestoista projektia: sen suunnittelua, toteutusta ja loppuun viemistä. Se on suuri vastuu – ehkä yksi työelämän suurimmista. Myös tieteellinen prosessi tulee tutuksi: miten jotakin aihetta koskeva tutkimus aloitetaan, ja kuinka siinä edetään.
Projektin hallitseminen yksin vaatii monien taitojen kehittämistä. Opiskelijan täytyy hallita aihealueensa perinpohjaisesti ja tietää, mitä aikaisemmin on tehty. Hänen täytyy olla luova löytääkseen aiheesta uusia tavoitteita sekä tapoja saavuttaa ne.
Oman aiheen hallinta sekä suunnitelman ja tutkimustavoitteiden luominen eivät aina riitä, vaan on opeteltava myös aivan uusia taitoja. Minun kohdallani se tarkoitti ohjelmointia. Testattavia muutoksia ei voi tehdä oikeaan tuotteeseen, kuten käytössä olevaan verkkoon, eikä uuden sukupolven teknologiaa pysty luomaan yksin. Siksi muutos täytyy simuloida, mikä taas edellyttää mallien luomista tietokoneella.
Parhaan ratkaisun löytäminen tutkimushypoteesiin tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Tohtoriopintojen aikana oppii vähintäänkin sen, että aina on olemassa parempi tapa tehdä asioita. Ja lopulta saat jotakin päätökseen. Koska tein töitä täyspäiväisesti samalla kun kirjoitin väitöskirjaani, omalla kohdallani valmistuminen vei aikaa, mutta onnistuin.
Tohtorinopinnoissa oppii myös viestimään muiden ihmisten kanssa. Vaikka suurin osa työstä tehdään yksin, on tärkeää olla yhteydessä muihin tutkijoihin ja oppia heiltä. Pelkkä lukeminen ei aina ole tarpeeksi. Saadakseen tietää muissa yliopistoissa parhaillaan tehtävästä tutkimuksesta, täytyy osallistua konferensseihin ja verkostoitua. Usein parempien ratkaisujen luominen ja luotettavien päätelmien tekeminen vaativat yhteistyötä. Silloin oppii myös esittelemään vakuuttavasti omia ideoitaan.
Seuraava tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio järjestetään seremoniaviikon aikana 14.6.2019 Dipolissa. Akateemisista tapahtumista arvokkaimman juhlan isännöi tänä vuonna Sähkötekniikan korkeakoulu.
Myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu järjestää tänä vuonna promootion 13.6.2019. Lue lisää ää.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.