911±¬ÁÏÍø

Ensimmäiset Aalto-yliopiston tutkijat vierailivat Etelämantereella 6. joulukuuta 2012 tutkimus- ja huoltoalus SA Agulhas II:n matkustajina. Kuusi vuotta myöhemmin 29-vuotias tohtoriopiskelija Lu Lianliang arktisen ja meritekniikan tutkimusryhmästä lähti samalle matkalle samalla aluksella, osana Weddell Sea Expedition 2019 -tutkimusmatkaa. 

Yliopiston aiempien Etelämantereen-matkaajien tavoin Lu on kiinnostunut merijään vaikutuksista laivojen runkoihin kohdistuviin kuormiin, mutta hänen näkökulmansa on laajempi.

Merillä tulee jatkossakin olemaan jäätä, vaikka napajäät ilmastonmuutoksen seurauksena sulavatkin. Maailmanlaajuinen tavaraliikenne perustuu pitkälti laivarahtiin, joten laivojen käyttäytymisen ja turvallisuuden tutkiminen on tärkeää. Erityisen tärkeää tutkimus on Suomelle, sillä suomalainen huolto ja kauppa on mahdollista ympärivuotisesti ainoastaan Itämeren jäänmurtajien avulla. Tutkimuksen merkitystä kasvattaa myös Koillisväylä, jonka heikentyvä jääpeite tulee todennäköisesti tuomaan lisää meriliikennettä Pohjoiselle jäämerelle tulevaisuudessa.

Lu ja Agulhas II lähtivät Kapkaupungista kohti Etelämannerta 6. joulukuuta ja aikataulun mukainen paluu on maaliskuun alussa. Matka on pitkä ja yhteydet ystäviin ja perheeseen satelliittipuhelimen ajoittaisen kuuluvuuden varassa. Lu Liangliang jakaa lähtöä edeltäviä kuulumisiaan alla.

Mikä herätti mielenkiintosi jäätä ja laivoja kohtaan?

"Minua innoittivat Aallon arktisen ja meritekniikan opettajat, joiden kautta olemme tutustuneet laivojen suorituskykyyn ja turvallisuuteen jäissä – kiinnostavia alueita molemmat. Tutkimusaiheesta on myös tulossa koko ajan tärkeämpi."

"Tutkimuksellani on neljä pääaluetta, eri mittakaavoissa mikrotasosta makrotasoon: jään ominaisuuksien mittaus ja tarkkailu; jääolojen seuranta; jääkuormituksen tarkkailu; ja aluksen liikehdintä, ohjaaminen ja valmiudet torjua öljyvuotoja."

Mitä pakkaat matkalle mukaan?

"Tärkeimpiä ovat tietenkin jään mittaamiseen ja näytteiden keräämiseen tarvittavat välineet: lämpö- ja suolapitoisuusmittarit, valopöytä, polarisaattori, vannesaha, kolmipistetaivutuslaite, jääpuristin jne. Jääolojen tutkimiseen tarvitsen erilaisia kamerajärjestelmiä. Aluksessa on sisäänrakennettu järjestelmä jääkuormien tutkimiseen. Otan mukaani myös IMU- ja GPS-laitteet aluksen liikehdinnän ja sijaintien tallentamista varten. Dokumentaatiota ja yhteydenpitoa varten pakkaan tietokoneita ja satelliittipuhelimen." 

Mitkä ovat odotuksesi matkan suhteen?

"Haluan saada käsiteltyä tutkimukseni pääalueet ja nähdä pingviinejä. Purjehdimme Weddellinmerelle, ja tutkimukseni puolesta toivon tietenkin suuria määriä jäätä, mutta toisaalta toivon, ettemme jää jäihin jumiin. Mukana on lukuisia muita tutkijoita, joiden työhön haluaisin tutustua. Haluaisin myös nähdä merenalaiset olosuhteet ja ehkä jopa Ernest Shackletonin Endurance-aluksen hylyn vedenalaisten robottien välityksellä."

Miten aiot pitää yhteyttä ystäviin ja perheeseen pitkän matkan aikana?

"Käytän WhatsAppia, sähköpostia ja satelliittipuhelinta mahdollisuuksien mukaan. Aion myös pitää päiväkirjaa, jota voin jakaa matkan jälkeen."

Mitä teet laivamatkan ajan?

"Tutkimusta ja lisää tutkimusta, kirjoitan ja pyrin oppimaan toisilta. Saatan käydä myös kuntosalilla ja saunassa."

Onko sinulla paljon kokemusta laivamatkoista?

"Itse asiassa aiempi kokemukseni rajoittuu muutaman päivän purjehdukseen pohjoisella Itämerellä."

Miten päädyit Aalto-yliopistoon?

"Olen kotoisin Kiinasta. Kandidaatintutkinnon suoritettuani työskentelin kaksi vuotta laiva-arkkitehtina Shanghaissa, jonka jälkeen aloin miettiä elämääni uudelleen. Päätin tuolloin yhdessä tyttöystäväni (nykyisen vaimoni) kanssa lähteä ulkomaille opiskelemaan meritekniikkaa ja näkemään maailmaa. Maisteriopintojeni ensimmäisen vuoden vietin Norjassa ja toisen Aallossa Nordic Five Tech -ohjelmassa. Ranskassa suoritetun harjoittelujakson jälkeen jatkoin tohtoriopintoihin."

Onnea matkaan, Liangliang!