911

Uutiset

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Taiteilijan näkemys transmon-kubitista kvanttiprosessorissa. Kuva: Alexandr Käkinen.

Heinäkuun 8. päivänä vuonna 2025 Aalto-yliopiston fyysikot julkaisivat tutkimuksen, joka ylitti merkittävästi aiemmat kubittien koherenssia mittaavat tulokset. Millisekunnin haamurajan ylittänyt mittaustulos on merkittävä loikka kvanttiteknologian kehityksessä, sillä aikaisemmissa samanlaisissa mittauksissa kubitit ovat pysyneet koherentteina vain 0,6 millisekuntia.

Kubitit ovat kvanttiteknologian rakennuspalikoita, joihin esimerkiksi kvanttilaskennan moninkertainen teho perustuu. Nykyisellään kubiteissa esiintyy paljon virheitä eivätkä ne toimi pitkään. Mitä kauemmin kubitti pysyy koherenttina, sitä enemmän kvanttitietokoneet ehtivät suorittaa laskutoimituksia. Pidempi koherenssiaika vähentää myös kvanttivirheiden korjaamiseen tarvittavia resursseja.

”Olemme juuri mitanneet transmon-tyyppiselle kubitille jopa millisekuntiin yltäneen koherenssiajan kaikumittauksessa. Ajan mediaani oli puoli millisekuntia”, sanoo väitöskirjatutkija Mikko Tuokkola, joka suoritti kokeen ja analysoi tulokset. Mediaaniarvo on erityisen tärkeä, sillä sekin ylittää kaikki aiemmat vastaavat tulokset.

Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa Nature Communications -lehdessä:

Tutkijat raportoivat löytönsä niin perusteellisesti kuin mahdollista, jotta tutkimusryhmät ympäri maailmaa voivat toisintaa kokeen.

Suomi kvanttikehityksen aallonharjalla

Aallossa Tuokkolan tutkimusta ohjasi tutkijatohtori Yoshiki Sunada. Hän myös valmisti ennätyksessä käytetyn kvanttisirun ja rakensi mittauslaitteiston.

”Onnistuimme toistettavasti valmistamaan korkealaatuisia transmon-kubitteja. Se, että tämä saatiin aikaan akateemiselle tutkimukselle tarkoitetussa puhdastilassa, on osoitus Suomen johtavasta asemasta kvanttitieteessä ja -teknologiassa”, sanoo nykyään Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa työskentelevä Sunada.

Ennätyksellinen mittaustulos on Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitoksen Kvanttilaskennan ja -laitteiden -tutkimusryhmän ansiota. Ryhmä kuuluu Suomen akatemian ja .

Tutkijat valmistivat kokeessa käytetyn kubitin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tekemän suprajohtavan filmin avulla. Lisäksi tutkijat hyödynsivät Suomen kansalliseen nano-, mikro- ja kvanttiteknologian tutkimusinfrastruktuuri OtaNanoon kuuluvia Micronovan puhdastiloja.

”Tämä tulos on merkkipaalu, joka vahvistaa Suomen johtavaa asemaa alalla ja laajentaa käsitystämme siitä, mitä tulevaisuuden kvanttitietokoneilla voi tehdä”, sanoo tutkimusryhmän johtaja, kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen.

Kvanttitietokoneiden kehitys vaatii vielä loikkia monilla osa-alueilla. Tulevaisuudessa työn keskiössä on esimerkiksi kvanttilaskennan häiriöiden torjunta sekä kubittien lukumäärän kasvattaminen ja niiden koherenssiajan parantaminen. Tutkimusryhmään on juuri avattu haku  ja  palkkaamiseksi, jotta näitä tulevaisuuden läpimurtoja saavutettaisiin nopeammin.

Neljä kaaviota, joissa näkyy tietojen analysointi: kaksi histogrammia ja kaksi pistekaaviota sovituslinjoineen. Käytetyt värit: sininen ja vihreä.

Aalto-yliopiston Quantum Computing and Devices (QCD) -tutkimusryhmän tuoretta dataa, joka osoittaa 2,9 gigahertzin taajuudella toimivan planaarisen transmonikubitin energian hajoamisaikojen T1 [sininen väri kohdissa (b) ja (e)] ja kaikujen koherenssiaikojen T2,echo [sininen väri kohdissa (a), (c), (d) ja (f)] mittaustulokset. Energian hajoamisaikojen ja kaikujen koherenssiaikojen mediaanit (vasemmassa ylä- ja keskipaneelissa) ovat noin puoli millisekuntia ja korkein tallennettu T2,echo = 1,06 ms (vasemmassa alapaneelissa).

Kuva: Mikko Tuokkola/Aalto-yliopisto.

Quantum Computing and Devices (QCD)

We have a major effort on experimental low-temperature physics, but we also carry out computational and theoretical work down to fundamental quantum mechanics.

Department of Applied Physics
Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.

OtaNano

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.

Logo, jossa teksti 'Institute' ja tyylitelty 'Q', jossa on kultainen ja musta ympyrämuoto, valkoisella tekstuuritaustalla.

InstituteQ koordinoi kvanttitutkimusta, -koulutusta sekä -liiketoimintaa Suomessa

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kolme ihmistä juttelee pyöreän pöydän ääressä; naisella muki kädessä, puhelin pöydällä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle

Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.