Vuosi sitten maailma näki ensimmäisen kuvan mustasta aukosta – seuraavaksi luvassa voi olla elokuva
Vuosi sitten 10. huhtikuuta klo 16.08 näimme ensimmäistä kertaa sen, miltä musta aukko näyttää. Historiallinen kuva kiinnosti ihmisiä ympäri maailmaa, ja koristi kaikkien maailman tärkeimpien lehtien etusivuja. Läpimurto valittiin vuoden suurimmaksi tiedeuutiseksi Science- ja Physics World -lehdissä. Kuva valittiin myös New Yorkin modernin taiteen museon pysyvään kokoelmaan. Kuvan tehneelle Event Horizon Telescope -tutkimusryhmälle yksi kohokohdista oli tieteen Oscareiksi kutsutun Breakthrough-palkinnon saaminen.
Dosentti Tuomas Savolainen työskentelee Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla, ja hän oli ainoa läpimurrossa mukana ollut suomalaistutkija. Savolaiselle läpimurron tuoma julkisuus on lisännyt erilaisia puhujakutsuja. Seminaarien ja työpajojen lisäksi Savolainen on kertonut mustasta aukosta tavallista enemmän erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Avaruus kun kiinnostaa ihan tavallisia ihmisiä.
Savolaiselle tähtihetki oli Brysselissä pidetty lehdistötilaisuus, jossa mustan aukon kuva paljastettiin. Kuvan suuri ja laaja merkitys konkretisoitui hänelle ystävän luona kyläillessään. Savolainen pelasi kesällä lautapelejä ystävänsä ja tämän pojan kanssa.
”Ystävä oli kertonut pojalleen, että olin ollut mukana mustan aukon kuvaamisessa. Myös koulussa läpimurtoa oli hehkutettu. Vasta jälkikäteen kuulin, miten innoissaan tämä 11-vuotias poika oli ollut tapaamisestani.”
Tutkimus jatkuu
Kansainvälinen Event Horizon Telescpoe (EHT) -tutkimusryhmä jatkaa mustien aukkojen tutkimista. Parhaillaan ryhmällä on käynnissä kaksi isoa projektia.
Ensimmäisessä projektissa tutkijat pyrkivät saamaan kuvan Linnunradan keskustan mustasta aukosta. Työ ei kuitenkaan ole helppoa, sillä Linnunradan keskustan musta aukko on pienempi kuin M87-galaksin musta aukko, jota ihailtiin kuvassa vuosi sitten. Linnunradan mustan aukon ”pienuus” aiheuttaa sen, että materian kiertäminen mustan aukon ympäri kestää vain alle 20 minuuttia. M87:ssä plasman kiertäminen kestää päiviä tai jopa viikkoja. Kuvan valotusaika on noin kahdeksan tuntia, minä aikana Linnunradassa materia on kiertänyt aukon monta kertaa. Liikkuvaa kohdetta on vaikeampi kuvata.
Tuomas Savolainen kertoo, että kuvan tekeminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kiertääkseen ongelman tutkijat kokeilevat kuvantamisalgoritmeja, joilla lopputuloksena on yhden kuvan sijasta elokuva. Liikkuva kuva näyttäisi, miten materia kieppuu aukon ympärillä.
Sirppi vai maapähkinä?
Tutkijat päättelevät teorian pohjalta, että linnunradan keskustan musta aukko on samanlainen kuin M87:n musta aukko. Keskellä on tumma alue ja ympärillä kirkas rengas.
”Mutta onko kuva yhtä nätti rengas kuin vuosi sitten näkemämme, sitä emme tiedä. Kuvia voi muistuttaa enemmän sirppiä tai maapähkinää.”
Toisessa projektissa tutkijat analysoivat polarisaatiodataa, jonka avulla he saavat tarkempaa tietoa M87-galaksin mustaa aukkoa ympäröivästä magneettikentästä. Polarisaatio liittyy siihen, miten valo liikkuu poikittaisena aaltoliikkeenä. Keväällä EHT-tutkijayhteisö oli suunnitellut tekevänsä lisää havaintoja, mutta koronavirus on sulkenut observatoriot lähes kokonaan, joten havaintojen tekeminen on siirretty ensi vuoteen.
Eivätkö mustat aukot jo kyllästytä?
”Olen tutkinut mustia aukkoja kauan, mutta eivät ne kyllästytä. Varsinkin, kun olen juuri ollut mukana ison läpimurron tekemisessä. Uskon, että meillä on mahdollisuus saada lisää mielenkiintoisia tuloksia lähitulevaisuudessa.”
Dosentti Tuomas Savolainen työskentelee Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla, joka on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Savolainen on EHT:n ainoa suomalaisjäsen ja hän oli mukana analysoimassa valtavaa datamäärää, jonka avulla kuva saatiin aikaiseksi.
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.